Yritys

Fatec on kiertotalousalan ratkaisuntarjoaja, jonka tavoitteena on saada teollisuuden mineraaliset sivuvirrat energia- ja kustannustehokkaasti hyötykäyttöön. Sivuvirtoja hyödyntämällä vähennetään kertyvien jätteiden määrää, luonnonvarojen käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä erityisesti korvaamalla sementtiä.

Yrityksestä

Fatec sai alkunsa, kun yrittäjäkaksikko sekä äiti ja tytär Aino Mustonen ja Anna Huttunen päättivät yhdistää voimansa. Aino Mustonen on pitkän linjan betoni- ja laastialojen asiantuntija ja palkittu keksijä. Anna Huttunen on erikoistunut tuotteistamiseen ja markkinointiin.

Tavoitteekseen he ottivat teollisuuden jätemateriaalien saamisen mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön uusien ratkaisujen avulla. Aino on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja. Hänet tunnetaan hyvin betonialan osaajana sekä pitkän linjan tutkijana ja yrittäjänä.

Yhtiön toiminnassa mukana myös Takoa Growth, joka antaa tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Fatecin yhteistyökumppaneina on kiertotalouden ja betoniteollisuuden tunnettuja toimijoita kuten Tapojärvi Oy ja GRK Infra Oy.

Edelläkävijä lentotuhkien tuotteistamisessa ja hyötykäytössä

Fatec on löytänyt useille eri teollisuuden sivuvirroille uusia käyttökohteita prosessoimalla sivuvirtoja kehittämänsä teknologiaratkaisujen avulla. Pääpaino tuotekehityksessä on ollut korvata esimerkiksi sementtiä teollisuuden jätemateriaaleilla.

Yhtiö on kiertotalouden edelläkävijä. Fatec on tutkinut teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä mm. sementin korvaamisessa pitkään. Yhtiön kehittämällä teknologiaratkaisulla aloitettiin lentotuhkapohjaisen sideaineen tuotanto jo vuonna 2014.

Teknologiaratkaisut, joita Fatec on kehittänyt, ovat helposti skaalattavissa tarvittavan kapasiteetin mukaan. Lopputuotteen laadun lisäksi olemme huomioineet myös energia- ja kustannustehokkuuden ratkaisuissamme.

Vahva tiimi

Fatecilla on vahva yrittäjätausta. Yhtiöllä on usean vuosikymmenen käytännön kokemus sivuvirtojen hyödyntämisestä betonin ja laastien valmistuksessa sekä prosessiteknologiasta.

Tiimi vahvistui entisestään loppuvuodesta 2021, kun mukaan astui DI Pekka Rantamäki. Pekalla on vahva kokemus rakennusmateriaaliteollisuudesta. Hän on toiminut alalla johtotehtävissä yli 30 vuoden ajan, mm. Saint-Gobainilla ja Teknoksella. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin DI Joni Nurmentaus. Jonilla on yli 10 vuoden monipuolinen kokemus vaativista tehtävistä teknologiateollisuudesta, liikejohdon konsultoinnista ja sijoitusalalta. Hän on yli puolet urastaan työskennellyt myös toimitusketjujen parissa.

Referenssit

Asiakkaidemme tarpeisiin vastaaminen on meille tärkeintä. Siksi olemme ylpeitä voidessamme kertoa yhdessä asiakkaidemme kanssa onnistuneesti toteutetuista hankkeista. Meillä on myös meneillään olevia hankkeita, joista voimme toivottavasti pian kertoa lisää.

Kukkuroinmäen käsittelykeskus, Lappeenranta

Fatecin kehittämiä teknologiaratkaisuja hyödyntävä laitos on käytössä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n operoiman Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella.

Laitoksella tehdään koeajoja, joilla käsitellään alueelle toimitettavia mineraalisia sivuvirtoja tuotantomittakaavassa. Käsiteltyjä sivuvirtoja testataan kattavasti, ja saatujen tulosten pohjalta tehdään kehitystyötä sivuvirtojen tuotteistamiseksi. Sivuvirtojen saaminen hyötykäyttöön vähentää kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää.

Meri-Porin voimalaitos

Fortumin omistaman Meri-Porin hiilivoimalan yhteydessä otettiin käyttöön Fatecin toimittama koelaitos jalostamaan lentotuhkaa.

Vuonna 2014 käyttöön otettu laitos jalosti lentotuhkasta sementtiä korvaavia CE-merkittyjä Ecofax-tuotteita betoni- ja laastiteollisuuden tarpeisiin. Ecofax-tuotteita varten jalostetulle lentotuhkalle on myönnetty jätteeksi luokittelun päättyminen (End of Waste-status). Jalostuksen myötä lentotuhkan tekniset ominaisuudet paranivat, ja voimalassa syntyville sivuvirroille oli mahdollista löytää uusia käyttökohteita.

Voimalaitoksen näkökulmasta jalostus lisää sivuvirtoihin kohdistuvaa kysyntää, mikä helpottaa niiden hyötykäyttöön saattamista, ja toisaalta voi parantaa niistä saatavaa hintaa. Tuotteiden loppukäyttäjän, eli betoniteollisuuden, näkökulmasta sementin korvaaminen tuo kustannussäästöjä ja pienentää hiilijalanjälkeä.